Hyvää Vappua!

Saimme muutama vuosi sitten lahjaksi miehen mummolta vihkon, jonka kannessa luki "Vanhoja ja uusia ruokaohjeita uudelle polvelle". Mummo oli käsin kirjoittanut parhaat ohjeensa vihkon sivuille. Tämä on mielestäni yksi parhaimmista koskaan saamistani lahjoista. Ja ei ole epäilystäkään, etteikö jokainen tuon vihkon resepti olisi täysosuma! Vihkon viimeinen resepti on perunasalaatti. Sivun reunassa lukee kommentti: "joka jouluksi ja välillä muulloinkin". Ehdottomasti välillä muulloinkin ja vappuhan antoi täydellisen syyn tehdä tätä parhaista parhainta perunasalaattia.

Perunasalaatti

• noin 400 grammaa perunoita
• 1 pieni sipuli 
• 2 suolakurkkua
• 2 omenaa (esim. jonagold)

Kastike

• 2 desilitraa kermaviiliä
• 1 ruokalusikka sitruunan mehua
• 1 ruokalusikka vahvaa sinappia
• 1 valkosipulin kynsi
• 1 teelusikka suolaa

Kuumenna kattilassa vesi kiehuvaksi. Kuori ja pilko perunat ja laita ne veteen kiehumaan. Pilkotut perunat eivät tarvitse kovin pitkää keittoaikaa, joten ole tarkkana perunoiden kanssa, ettei niistä tule muussia. Kaada perunoiden keitinvesi pois ja jätä lohkot jäähtymään. 

Pilko sillä välin sipuli, suolakurkut ja omenat ja laita ne jo tarjoilukulhoon. 

Valmista kastike erillisessä kulhossa. Kaada kermaviili kulhoon ja lisää joukkoon sitruunan mehu, sinappi, silputtu valkosipulin kynsi ja suola. Sekoita. 

Kaada lopuksi jäähtyneet perunakuutiot ja kastike salaattikulhoon ja sekoita ainekset hyvin keskenään. Halutessaan salaattiin voi lisätä vielä ruohosipulia, tilliä tai korianteria.

Maistui täydelliselle parvekepiknikillä. :)

Coq au vin eli kukkoa viinissä

Viime blogista on jo tovi vierähtänyt ja siinä välissä on vaihtunut asuinpaikkakunta etelän lempeisiin tuuliin. Myös ruoanlaittotilat ovat väljemmät ja laitteisto lähempänä 1900-lukua kuin keskiaikaa. ;)

Tällä kertaa ruokalistalla on jälleen ranskalaisen keittiön klassikko. Coq au vin eli suomalaisittain kukkoa viinissä on burgundin padan tyylinen ruokalaji, jossa naudanlihan tilalla on mikäpäs muukaan kuin kukko. Kukkoa en onnistunut löytämään, mutta korvasin sen vasta kauppoihin saapuneella suomalaisella luomukanalla. Siis ihan oikealla kanalla, ei broilerilla. Oikea kana on hybridibroileria pienempi ja huomattavasti sitkeämpi lintu, joka vaatii mureutuakseen pitkän keittämisen tai haudutuksen. Uunissa paistamalla siitä ei syömiskelpoista saa. Tästä on ihan kokemustakin parin vuoden takaa. Ostin kanan ja paistoin sen uunissa kuten broilerinkin. Itse ruokailutapahtuma oli ikimuistoinen, mutta nautinnosta ei juuri voi puhua, sen verran sitkeää se oli! :) Tällä kertaa lopputulos oli aivan toista luokkaa, kiitos raaka-aineelle sopivan valmistusmenetelmän.

Raaka-aineet:

•  2 kanaa (ei broileri), paloiteltuna ja marinoituna yön yli
•  1-2 kuppia kanalientä
•  1/2 ruokalusikallinen tomaattipyrettä
•  oliiviöljyä tai voita
•  suolaa
•  pippuria
•  3 rl vehnäjauhoja
•  2 rl voita

Marinadi:

•  3 kuppia täyteläistä punaviiniä
•  2 porkkanaa
•  laakerinlehti
•  timjamia
•  persiljaa
•  sipuli
•  2-3 valkosipulin kynttä

Ruskistetut ja haudutetut sipulit:

•  12 pikkusipulia
•  voita
•  oliiviöljyä
•  1/2 kuppia vettä tai lihalientä tai valko- tai punaviiniä
•  suolaa ja pippuria
•  4 vartta persiljaa
•  1 laakerinlehti
•  1 tl timjamia
  

Paistetut herkkusienet:

• 250 g herkkusieniä
• oliiviöljyä
• voita
• suolaa
• pippuria
• 1-2 rl hienonnettua sipulia (ei pakollinen)

Kanaliemi:

• Kananluita
• 2 porkkanaa
• 2 sellerin vartta
• 2 sipulia
• boquet garni, narulla tai timjamin varrella yhteen sidottu yrttinippu
  
• laakerinlehti
• muutama timjaminvarsi
• nippu persiljaa
• 10 mustapippuria

Ohjeet:

Paloittele kanat, pilko porkkanat, hienonna sipuli ja litistä valkosipulin kynnet veitsellä. Laita kanan palat, kasvikset ja yrtit astiaan ja kaada päälle punaviini. Laita astia jääkaappiin marinoitumaan vuorokaudeksi. (HUOM! Keitä kananluista kanaliemi, ohje on tämän reseptin lopussa.)

Siivilöi kanat ja kasvikset pois viinistä ja laita viini syrjään. Ruskista kana muutama pala kerrallaan oliiviöljyssä tai voissa. Kuullota seuraavaksi kasvikset samassa pannussa. Siirrä kanat ja kasvikset pataan ja kaada päälle
viini. Lisää kanalientä sen verran, että kanat ja kasvikset peittyvät. Rouhi sekaan suolaa ja pippuria ja sekoita joukkoon myös tomaattipyre. Kuumenna pataa hellalla kunnes se alkaa kiehua ja laske sitten lämpöä. Peitä pata kannella ja anna hautua hiljalleen noin 2 tuntia tai kunnes liha irtoaa luista. Padan valmistuessa valmista sienet ja sipulit.

Kun kanat ovat kypsiä, siivilöi viini toiseen pataan. Keitä sitä hiljalleen ja kuori pinnalle kertyvä rasva pois. Keitä lientä kokoon kunnes sitä on noin 2 1/2 kuppia. Nypi voi jauhojen joukkoon ja vatkaa se liemeen.
Kiehuta lientä vielä hiljalleen parin minuutin ajan, kunnes se paksunee niin, että se peittää lusikan kevyesti.

Sipulit:
Kuumenna pannussa voita ja öljyä. Kun voi ja öljy alkavat kuplia, lisää sipulit ja paista keskilämmöllä noin 10 minuutin ajan pyöritellen sipuleita niin, että ne ruskistuvat tasaisesti. Kun sipulit ovat ruskistuneet, kaada neste pannulle ja lisää yritit. Kiehuttele hiljalleen n.15 minuuttia kunnes sipulit ovat pehmeitä, mutta säilyttävät vielä muotonsa ja neste on haihtunut.

Sienet:
Kuumenna pannussa öljyä ja voita. Kun voin vaahtoaminen alkaa laantua se on tarpeeksi kuumaa. Lisää tällöin sienet. Paista sieniä 4-5 minuuttia kunnes ne ruskistuvat kevyesti. Mikäli käytät sipulia, heitä ne sienten joukkoon kun sienten paistoaikaa on jäljellä pari minuuttia.

Kanaliemi:
Laita luut kattilaan kylmään veteen ja laita liesi päälle. Kun vesi alkaa kiehua, laske lämpöä.Pintaan nousee pian vaahtoa, kuori se pois. Vaahdon kuorimisen jälkeen lisääpilkotut kasvikset, yrttinippu ja mustapippurit. Anna poreilla hiljalleen 3-4 tuntia.Siivilöi luut ja kasvikset pois ja jäähdytä jääkaapissa.  Kuori jäähtyneestä liemestä rasva pois ja keitä lientä kokoon kunnes maku on sopiva. Pakasta 1-2 kupin annoksina.

Leipäressu

Jääkaapin pimeimmästä peränurkasta löytyi yksinäinen ja hylätty leivän kannikka. Se oli jo päässyt hieman kovettumaan, mutta oli vielä muuten ihan järjissään olevan näköinen. Ruuan poisheittäminen tuntuu aina kurjalle ja tällä kertaa niin ei tarvinnut tehdä, kun mieleeni muistui lapsuuden herkkuruoka - leipäressu. Leipäressu on yksinkertaisista ruuista yksinkertaisin ja sen pääraaka-aine on juurikin tuo hampaille liian kovaksi käynyt ruisleipä.

Tarvitset:

• kovaa ruisleipää
• maitoa (punaista, leipäressua ei kurriin tehdä!)
• voita
• suolaa

Leikkaa leipä paloiksi. Sulata pannulla sopiva määrä voita. Ja kaada mukaan sopiva määrä maitoa ja suolaa. Määrät riippuvat leipien määrästä, joten mutulla mennään. Kun maito on lämmennyt, pistä mukaan leipäpalat. Leivät imevät nestettä sisäänsä ja saavat makua sekä pehmenevät samalla. Leipäressu on valmis kun leipäpalaset ovat pehmentyneet. Leiville kannattaa pyrkiä jättämään maitovoi-seosta hieman kastikkeeksi.

Jotta tunnelmasta sai erityisen nostalgisen, pistin iltapalani lapsuuden ajan lempilautaselleni - etsintälautaselle. Etsintä siksi, että lautasessa on maisema, joka paljastuu kun ruoka on syöty. Aina yhtä jännää, vaikka kuva pysyy samana. ;) Pitihän sitä kuvaa eilenkin tuijotella hetki sen jälkeen, kun ressu oli kadonnut mahan sisuksiin. Halvat huvit ja silleen.